29.3.1996-13.8.2013

"Pieni mä vielä olin itsekin,
kun koiranpennun mä syliini sain.
Saaneeni tiesin mä tosi kaverin,
et leikkikalu ollut sä vain.

Sinä kasvoit mun vierelläin,
kuinka hyvä on ollutkaan näin.

Sä oot mun pieni rakas ystäväin,
juosta kanssas mä sain lailla tuulen.
Niin lämmin tunne herää sisälläin,
kun sun haukkuas vain mä jostain kuulen.

Usein mä tunsin,
mua ymmärrä ei
koko maailmassa varmaan kukaan.
Tieni kun metsään ja poluille vei,
vain sinä silloin kelpasit mukaan.
Alla puiden joskus itkinkin
ja sun turkkias niin silitin.

Sä oot mun pieni rakas ystäväin,
juosta kanssas mä sain lailla tuulen.
Niin lämmin tunne herää sisälläin,
kun sun haukkuas vain mä jostain kuulen.

Yhteinen aika pian lopussa on,
sitä hyväksyä on vaikeaa.
Päivät nuo leikin ja riemun auringon
taivaanrannan taakse katoaa.

Kohta sammuu säde viimeinen,
siitä kiinni pitää voi mä en."

Lepää rauhassa rakas

Loppukesän kuulumisia

Savu (B. Savkkus), Suku (B. Skalddas) ja emä Oili (B. Ochleapmi) Ljungskilen näyttelyn jälkeen

Laiskana bloggaajana ja ahkerana työntekijänä ja koululaisena en ole saanut kuukauden takaisia näyttelytuloksia blogiin asti. Suku vieraili Helsingin Tuomarinkartanossa kasvattajan kanssa, tuomarina Saara Sampakoski. Reissulainen nappasi junioriluokan voiton ja sijoittui paras uros kehässä neljänneksi ja sai varasertin.

Äippä ja poika lepäilee Ruotsissa

Elokuussa jatkettiin ohjatuissa, Sukun tokoilu on edennyt tauon aikana juuri oikeaan suuntaan, seuraamisiin kestoa ja seisominen tehotreeniin niin ollaan koekunnossa. Laku yllätti myös treeneissä huipulla vireellä ja makealla tekemisellä! Kalenteria on kyllä siihen malliin jo silmäilty että josko vielä tämän vuoden puolella...

Yyteriin lähdettiin Sukun ja allekirjoittaneen flunssan kanssa 16.pvä ajamaan ja ei mikään turha reissu ollut. Lauantain vesisateessa Suku ERI1 SA PU3 ja SERT! Näyttelyalueelta poistuttiin jo juniorinarttujen jälkeen ja mentiin hotellille ottamaan välikuolema. Illalla käytiin pikkulenkillä Porin keskustassa ja sunnuntaina suunnattiin takaisin Yyterin leirintäalueelle. Tuloksilla ei yhtä kovasti juhlittu JUN ERI2 ja lähdettiin melkein samantien köröttelemään kotia kohti.

Viime torstaina pakattiin taas autoon kourallien koiria ja kasa tavaraa. Auton nokka kääntyi Turkua kohti, josta mentiin laivalla yli Tukholmaan, Uddevallaan ja Osloon. Uddevallassa käytiin Ljungskilen näyttelyssä jossa 34:stä lapinkoirasta Suku oli PU2 saaden Ruotsin sertin! Ja Suomesta valioituessa valioituu Ruotsin valioksi! Seuraavana aamuna ajettiin Norjaan johon oli ilmoitettu 21 lapinkoiraa. Karvaisemman uroksen vieressä Suku oli kuitenkin kovin onnettoman näköinen ja tuloksena ERI2. Lievästi sain katseita kun kävelin Norjan näyttelypaikalta autolle yllä olevan lauman kanssa.

Laku kävi eilen tokoilemassa ja kyllä me sitä kalenteria joudutaan tutkailemaan ihan oikeasti. Paikallamakuussa paineistui junasta ja nousi kolmen minuutin jälkeen. Mutta muuten makasi rauhallisesti, aivan täydellä matkalla en tehnyt vielä. Luoksepäästävyydessä nousi moikkaamaan muttei käynyt riehumaan. Seuraamiset edelleen tosisupermahtavia. Jäävät hienoja, koiran taaksemenoa ei tosin kestänyt ja seisoessa kääntyi hiukan. Hyppyssä ei ongelmaa, seisoessa käy hiukan väistämään ja ennakoi perusasennon mutta muuten huippua hommaa. Noutoa tehtiin yksikseen, pitoa uudella kapulalla ja asennon vaihtoja kapula suussa s-i onnistui muutaman kerran ja sitten riitti. Loppuun vielä luoksetulo, jota ennen juuri joku jossain ampui ilmeisesti ja Laku veti pieneen paineeseen. Nousi monta kertaa ja lähti ilman lupaa tulemaan mutta muutaman palautuksen jälkeen onnistui. Että ihan kasassa on liikkeet, juu..