31. lokakuuta 2012

It just don't feel the same

Löysin Kielapihkan blogista haasteen ja ajattelin vastailla. Kaikki halukkaat saa vastailla näihin kysymyksiin.

1. Miksi juuri harrastamasi koirarotu?
- Vanhemmat tai oikeastaan äiti on suomenlapinkoiraan aikoinaan päätynyt ja on kyllä juuri oikea rotu allekirjoittaneellekin. Natsaa vaan juuri sopivasti mulle ainakin jos miettii kotona olevia koiria ja minkä tyyppisiä ne ovat.

2. Mitä ominaisuuksia toivot koiraltasi? Siis esim. pentua valittaessa.
- Olisin saanut valita Sukun pentueen uroksista varmasti minkä tahansa, olisin voinut seurata niiden ominaisuuksia tarkasti, mutta silti valitsin pennun ihan ensi vaikutelman mukaan, kyllä, neljän päivän ikäisenä. Mönkivä marsu ei paljoa anna itsestään, mutta pieni valkoinen niskapilkku oli se juttu.

Lakun jälkeen olin päättänyt että seuraavalla koiralla saisi olla enemmän työmotivaatiota ja että se palvelisi enemmän ihmistä. Toki motivaation eteen pitää tehdä töitä jo pentuna, mitä en Lakun kanssa osannut. Eka on aina eka.
 
3. Miten innostuit päälajistasi, mikä siinä kiehtoo?
- Harrastelen useaa lajia enkä varsinaisesti osaa kyllä luokitella mikä on päälaji. Lakulla se on ehdottomasti mejä, mulle itelle agi ja Sukusta ei vielä oikein tiedä, sen kanssa tehdään kokoajan töitä vähän kaikkia lajeja silmällä pitäen.
 
Mejässä kiehtoo erityisesti se kuinka tarkkaa työskentelyä Laku oikeasti tekee. Agi on selkeää suorittamista ilman virheiden tekoa ja onnistumisen fiilis on ihan mahtava. Etenkin kun Demon kanssa ollaan tehty valtavasti töitä ja ollaan kehitytty tosi paljon toistemme kanssa. Mikään ei ole tullut ilmaiseksi.
 
4. Kuinka usein treenaat?
- Riippuu lajista. Mejää tehdään muutaman kerran kuussa kesällä, jos sitäkään. Agia viikottain kerran tai kaks kertaa Demon kanssa. Sukun kanssa tehdään vähän kaikkea joka päivä. Lakun höntsäilyt just silloin kun huvittaa.

5. Missä haluaisit olla parempi?
- Olen melko äkkipikainen ja teen vähän sinne päin aika useasti. En osaa pitää varsinaisista suunnitelmista kiinni, esim. naksutreeniä tehdessä autan koiraa liikaa ja myöhemmin ärsyynnyn kun koira tarvitsee tietyn merkin että tekee vaadittua asiaa.

6. Mistä koirasi taidosta tai ominaisuudesta olet erityisen ylpeä?
-
7. Tähtihetkesi koiraharrastuksessa?
- Eiköhän ne ole nuo tämän vuoden agin nuorten smt. Jännitin ihan kamalasti, mutta saatiin silti tulos! Yleensä eka rata menee hyllyksi kun koira on kerännyt sairaasti kierroksia ja itseä jännittää vielä enemmän kierrosten takia. Nää SMt oli mulle ensimmäiset ja viimeiset ja asetin sinne tavoitteen joka täyttyi.

8. Entäpä se tähtihetken vastakohta?
- Mulla ei tule mitään mieleen. Epäonnistumisia käy jatkuvasti mutta varsinaisia isoja mokia ei ole käynyt kuitenkaan että ne tulisi heti mieleen.

9. Miksi kilpailet ja ketä vastaan (jos kilpailet?)
- Kilpailemalla haluan saada selvyyttä sekä koiran että omasta osaamisesta. Kilpailen täysin itseäni vastaan, ja asetan tavoitteet sen pohjalta.

10. Vahvuutesi koiran ohjaajana harrastamassasi lajissa?
- Mejässä luotan koiraan, agissa olen pyrkinyt saamaan oman vauhdin sellaiseksi että koira kulkee sujuvasti.

11 Onko olemassa koiraa tai koiraharrastajaa, jota ihailet jostain syystä? (ja miksi?)
- Mielestäni on hienoa että on erilaisia koiria ja harrastajia joilla on kaikilla omat vahvuudet. On hienoa että koira sekä ohjaaja pystyvät harrastamaan montaa lajia samaan aikaan ja paketti pysyy kaikissa kasassa. 

19. lokakuuta 2012

You could be the greatest, you could be the best




Otsikko viittailee vähän Sukun mätsäridebyyttiin mutta sitä ennen muita kuulumisia.

Poikien kanssa ollaan lenkkeilty tosi paljon sänkipelloilla ja hienosti molemmat malttaa tulla luokse, Sukukin voi jättää Lakun duunailemaan omiaan ja tulla luokse. Kaivoin myös agilitysiivekkeet esiin ja ollaan Sukun kanssa harjoiteltu, ensin yhden siivekkeen kiertoa ja kahden siivekkeen välistä juoksua. Suku on edennyt tosi hienosti ja ollaan tehty jo välistävetoa, takaakiertoa ja etenemistä. Mitähän siitä tällä vauhdilla kehkeytyy? Lakukin on päässyt hommailemaan ilman rimoja, selkäongelmia yritetään vältellä. Laku on tosin kyllä innokas hyppimään siivekkeiden yli..

Tokojuttuja ollaan tehty jonkun verran, muttei suuremmin olla edistytty. Ohjaajan mokailua pääasiassa, Sukulla on hyvä vire töihin ja tekee kyllä erittäin mielellään, sekä lelu- että namipalkalla, kehut toimii myös hienosti.

Suku muutti Lakun kanssa samaan tarhaan, melkolailla kertarysäyksellä eikä ongelmia ole ollut. Pystyvät syömään hyvin omista kupeista ja pitävät toisilleen seuraa hyvin. Ollaan otettu ruokintatilanteeseen mukaan paikallamakuu, joka on Sukulla kyllä hieman vielä hiomista vaille, mutta kyllä se siitä!

Viime viikonloppuna saatiin vieraita Kouvostoliitosta, kun Jansku koirineen saapui lenkkeilemään ja yökyläilemään. Lauantaina käytiin peltolenkillä ja oltiin tunnin verran. Pennutkin jaksoi hyvin mukana. Sunnuntaiaamuna käytiin myös Sukun ja Varman kanssa pellolla uudestaan ja kuvailtiin kakaroita.


Kuraisen mörköikäkakaran kanssa lähdettiin vielä sunnuntaina mätsäriin. Tuomarina oli Eija Kimmo, joka kasvattaa suomenlapinkoiria Kotkassa. Kehui Sukun päätä täyteläiseksi, Supa pakitti kun kroppaa halusi kokeilla, mutta antoi kyllä kokeilla. Tarvitaan siis kopelointitreeniä vierailta ihmisiltä. Saatiin sininen nauha, varmaankin juuri pakittamisen vuoksi. Seisominen ja liikkeet sujuivat ihan mainiosti. Sinisten kehässä tuomari tuli vielä katsomaan uudestaan ja antoi namia Sukulle. Liikutti kaikkia sinisen saaneita pentuja ja kävi kättelemässä muut paitsi sijoittujat pois kehästä. Yllätykseni jäätiin kehään neljän parhaan joukkoon! Sijoittuneita kerrottiin ja oltiin kahden parhaan joukossa, mutta tiesin ettei se voita. Ja niin se olikin. Sinisten toinen oli tulos ensimmäisestä mätsäristä.

Mätsäripaikka ja muut koirat jännitti aluksi aivan kamalasti, mutta kun tehtiin hommia niin Suku ei ollut enää niin kiinnostunut ympäristöstä. Pentukehän jälkeen vedettiin vielä palkintolelua Sisu-belgin kanssa.







Kuvat.fi muuttui maksulliseksi niin mun kuvat löytyy nykyään täältä. Kunhan saan kaikki sinne ladattua. Allekirjoittanut ottaa huomenna suunnan ensin Helsinki-Vantaata ja sen jälkeen Teneriffaa. Koirat lähtevät kasvattajalle hoitoon ja Laku pyörähtää Seinäjoen näyttelyssä.