29. marraskuuta 2012

Olen otettu



"Liebster tarkoittaa rakkain tai rakastettu, mutta voi myös tarkoittaa suosikkia. Liebster-palkinnon ajatuksena on saada huomiota blogeille, joilla on alle 200 seuraajaa."

1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi haasteen sinulle.
2. Valitse viisi blogia, joilla on alle 200 lukijaa, ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Toivo, että ihmiset kelle jätit palkinnon, antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen."


Naksuilua postauksen kommenttiboksiin oli Niina jättänyt meille terveiset! Otsikon mukaan, olen erittäin otettu tästä palkinnosta. Lukijoiden määrä ei vielä päätä huimaa, mutta yli kymmenen jo löytyy, kiitos lukijoille!


Moni lukemani blogi on palkinnon jo saanut, mutta yritetään listalta löytää muutama blogi, joilla ei tätä vielä ole.


Ciicca ja Varppi

Tenho tuli taloon!

Ripaus mustaa valkoisella

Elämäni Ilo

28. marraskuuta 2012

Lapikasreenit

Muutamaan kertaan ollaan Kymenlaaksoalueen lappalaisten kanssa kokooonnuttu treenailemaan, eilen oli taas treenikerta. Suku on näissä geimeissä ollut mukana. Ensin moikkailtiin Pipan uusi koira, Jaro 12vkoa. Sukun mielestä oli liian päälle käyvä ja innokas, että täytyi oikein murista pienelle karvapallolle.

Muiden tullessa otettiin seuraamisia, pujoitteluita ja ohittamisia. Suku on tosi kivasti mukana ja keskittyi hienosti, ikäisekseen. Seuraamispaikka on tosi kiva kyllä omasta mielestä ja oon nyt yrittänyt imuttaa vähän vähemmän, jotta saataisiin kontaktiakin mukaan ja päästäisiin irti kädestä. Paikallaan odotellessa tehtiin sivulletuloja, niin että Suku "sivu" käskyllä ottaisi kontaktia paremmin. Siirtelin palkat oikeaan käteen, kun Sup vasemmassa tuppaa kauheesti roikkumaan. Vasemmalla kuitenkin palkkasin ja myös taskusta suoraan. Naksua en tässä hokannut käyttää, vaikka oli mukana.

Tehtiin myös luoksepäästävyyttä, ensin "tuomari" käveli Sukun ohi ja palkkailin sitä perusasentoon. Suku antoi myös tulla rapsuttamaan ja koskea itseensä. Agiharkoissa hengailu on tehnyt hyvää (kiitti vaan ryhmäläisille!) tai sitten pääkoppa on vaan sattunut tasoittumaan.

Suku sai leikkiäkin, yritin muistella mitä Jonnan blogista luin tiivistelmää saalispalkkauksesta, mutta täytyy lukea vielä tarkemmin ajatuksella sitä läpi että onnistun. Mutta hienosti kakara leikki, repi tosissaan (lelukin vähän koki kovia) eikä haitannut vaikka toiset pitivät kauempana pientä meteliä. Selkeästi se on motivoitunut tekemään eri tavalla, kun ollaan kaikenlaista tullut tehtyä.

27. marraskuuta 2012

Naksuilua

Iltoja on uhrailtu uusien temppujen opetukseen, lähinnä että koiran aivosolut saavat tekemistä. Sukun kanssa ollaan pääasiassa tehty, se tarjoaa omaehtoisesti tosi paljon juttuja.

Ensimmäisenä otin työn alle laatikkokontaktit, niissä ollaan edistytty hiukan sen jälkeen, kun video on otettu. Tarkoitus olisi alkaa kuljettelemaan laatikkoa mukana ja treenaamaan eri häiriöissä.

Pennun(öö mikä pentu, se täyttää keskiviikkona puolvuotta) käyttäessä takapäätä kivasti seuraamisissa ja perusasennoissa, päätin alkaa vahvistamaan sitä enemmän. Ja aloitettiin vadin päällä pyörimistreenit. Hyvin alkoi tässäkin tarjoamaan ensin etukäpäliä vadille ja itse siirteli takajalkoja, josta superpalkat. Autoin pyytämällä sivulle etutassut vadin päällä ja hyvin pyörii. Nyt kun päästään avuista pois niin se on ihan pro ja kaksi harjoittelutuokiota takana.




Myös laatikossa seisoskelua kokeiltiin eilen ensimmäistä kertaa. Ensimmäinen laatikko oli liian korkea, eikä Suku viittinyt tassujaan sinne laittaa. Vaihdettiin laatikkoa, yksi nenäkosketus tuli ja sen jälkeen siirtyi ensimmäinen tassu laatikon sisäpuolelle, jes! Toinen tassu tuli kaveriksi kun palkkasin vähän eteenpäin. Ja loppuvaiheessa saatiin kolmaskin samalla tavalla houkuttelemalla.

(kuvat mätsäristä (c) Jaana Siltanen, Suku 3pvää vaille 6kk)

25. marraskuuta 2012

Monitoimileijona

Suku on ollut aktiivinen koiraotus. Perjantaina käytiin moikkaamassa Sisu-russelia, jota mahdollisesti mennään hoitamaan. Käytiin kaupungissa kävelemässä ja koirat leikkivät koirapuistossa. Hienosti tulivat keskenään toimeen vaikkei ikäeroa ollut kuin puolivuotta. Suku tosin on vielä niin vauva, että tykkäilee kaikista.

Suku joutui taas tulla agitreeneihin kun äiti lähti kauppaan, tyyppi oli ihan fiiliksissä ja otettiinkin putkea ekaa kertaa. Maija piti Sukua toisessa päässä ja allekirjoittanut meni toiseen päähän huutelemaan. Ekalla kerralla oli hiukan epävarmaa, että kannattaako täältä nyt läpi tulla, mutta tiputin nakin palan putkeen ja sitten tultiin reippaasti läpi! Seuraavilla kerroilla ei ollutkaan mitään ongelmia suorittamisen kanssa. Hieno pentu! Hallilla myös leikittiin ja otettiin perusasentoa ja Sukulla oli oikein mukavaa!

Tänään pyörähdettiin mätsärissä KKSn hallilla. Pennut oli jaettu kahteen luokkaan, Suku juuri pääsi nuorempiin kakaroihin. Parina oli westie ja Suku esiintyi melko riehakkaasti parikehässä, antoi hienosti kuitenkin tutkia ja malttoi seisoskella hienosti. Saatiin sininen ja nauhakehässä menikin hiukan paremmin liikkeiden osalta ja edelleen hienosti jaksoi seistä. Tuomari tykkäsi ja laittoi meidät ykköseksi. Ihan mahtavaa! BIS-kehässä Suku päätti että nyt riittää ja pylly painui maahan ja tarjosi sivulletuloa mielummin. Jäätiin viimeiseksi, mutta yllättävän reipas ja hyvin esiintyvä siitä on nyt parissa viikossa tullut. Ihan eri meininki verrattuna messariin.

22. marraskuuta 2012

Pikkusia treenivideoita

Koeviikolla on hyvä tehdä kaikkea olennaista ja epäolennaista. Eilisen päivän käytin hienosti koirien treenaamiseen (okei, luin illalla) ja saatiin siskon kanssa videoitua urpojen touhuilua. Sukun kanssa tehtiin laatikkokontakteja ja tokojuttuja. Molemmissa ollaan päästy hurjasti eteenpäin ja molempiin videoihin haluaisin kommentteja.

Tokossa sivulletulot on tosi kivoja, olen yrittänyt välttää käsien liikkeitä ja kyllä se siitä ilmeisesti alkaa hoksailemaan homman ideaa.
Seuraamista ollaan tehty kokoajan imuttaen ja videota katsoessa huomasi että vähän kääntää poikittamaan, muuten paikka on hyvä, perusasennot vaatii apua. Koira tosin on ihan vauva vielä.
Luoksetuloa en ole vaatinut suoraan sivulle missään vaiheessa, itsekseen pikkupojalla napsahtaneet johdot oikein päin.


Ja intoa riittää, häntä vispaa kokoajan ja silmät loistaa kun pääsee tekemään, kuppi meinaa välillä mennä reilusti nurin, kun on niin kauheasti intoa. Suku on mainio!

Lakukin tokoili. Alkuun oli tosi innoissaan(kuten aina mutta siitä se vire sitten laskee. Liikkeestä seisominen oli varmaa Lakua, halusin kuitenkin palkata sen pelkästä seisomisesta, koska ei olla tehty mitään pitkään aikaan.
Seuraaminen on tommosta :D en mä tiedä mitä sille pitää tehdä ja täykkärissä ja vikassa perusasennossa normaalia Laku-jumitusta.
Kaket oli kivat! Yks i-m vaihto vaati kaks käskyä, mutta hienosti toimi vaikka kääpiö huuteli tarhassa.

16. marraskuuta 2012

Mitä ikinä uskalsin toivoa, mä sain sen.

Tässä haasteessa on muutama samantyyppinen kysymys kuin tässä, joten viittailen sinne. Silmät kiinni seinän läpi vaan blogista löysin tämän.

Mikä sai sinut valitsemaan juuri hänet? Miksi juuri tämä koira?
Molempiin kysymyksiin löytyy vastaus täältä

Miten päädyit rotuusi?
ks. edellisen kysymyksen linkki

Tuleeko laumaasi vielä tulevaisuudessa erirotuista koiraa? Mikä rotu? 

Mahdollisesti, kun muutan pois. Pienempää agitykkiä olen miettinyt. Toisaalta sheltti, toisaalta joku terrieri. Kaikki on auki, pääasiassa mulla tulee lappareita kuitenkin olemaan.

Jos koirasi olisi joku julkisuudenhenkilö, kuka hän olisi? Miksi?

En osaa sanoa, mä en löydä niistä kenenkään julkkiksen persoonaa kun ne on niin omalaatuisia.

Kummallisin asia/elintarvike, mitä koirasi haluaa syödä? 

Suku tykkää kaikesta puisesta, Laku on melko nirso eikä syö mitään erikoista.

Jos koirasi olisi ihminen, millainen olisi hänen pukeutusmityylinsä? 

Laku olisi varmaan kovis, ehkä hopparityyppi. Samanlainen kun kaikki 15v pojat. Suku ois sellainen siististi pukeutuva mamman poika.

Mikä on koirasi lempiasia koko maailmassa?
Ruoka se taitaa olla molemmilla

Kumpaa vanhempaansa koirasi muistuttaa enemmän? Millä tavalla?
Lakusta en osaa kyllä sanoa, se eroaa mun mielestä vanhemmistaan täysin. Pää on tosin kyllä kun isällään ja luonteeltaan on samalla tavalla avoin kun molemmat vanhemmat. Suku kuulostaa, käyttäytyy ja on vaan niin saman tyyppinen kun emänsä.

Millaisia pentuja koirasi jättäisi? Olisiko koirasi hyvä valinta jalostukseen?
Laku jättää ylisosiaalisia pusukoneita, etukropaltaan ja luonteeltaan se varmasti on hyvä valinta, takapäässä on mun mielestä rakenteellisia juttuja mitä en haluaisi jalostukseen. Toisaalta suurimmalla osalla lappareista on pysty lantio ja Lakulla on luisu, joten voisi tasapainoittaa ja saada sitä kautta jätettyä hyvää jälkeä. Sukun lapset olisi hurjia monitoimikoneita niinkuin Suku itse ja kaikki tekeminen sen ihmisen kanssa olisi kivaa! Mikäli Sukun luonne saisi muuttua avoimemmaksi, kropaltaan se on tosi upea.

Kuva, joka kuvastaa parhaiten koirasi ajatuksenjuoksua.




Mitä koirasi vihaa yli kaiken maailmassa? 

Laku ei voi sietää pystykorvia. Suku ei ymmärrä vihaamista vielä, kaikki on kivaa. 

13. marraskuuta 2012

Mä kerran löysin just sitä mitä etsin

Taas jälleen haastepostausta, omaa blogilistaa lukiessa on näitä tullut useampi vastaan. Tämä löytyi Kolme muuttujaa blogista. Teen tämän nyt Lakusta ja Sukusta, kun olen ollut niin pieni kun Andi on tullut.

1. Minkä takia olet valinnut juuri tämän nimen koirallesi?
Lakusta tuli Laku koska haluttiin äidin kanssa samalla kirjaimella alkava kutsumanimi kuin virallinen nimi. Laku oli sitten täydellinen mun suuhun, kova konsonantti ja neljä kirjainta, mun kriteerit.
Sukusta tuli sitten Sukulaku patukoiden mukaan Suku ja onhan ne sukua keskenään. Ja täytti mun asettamat kriteerit.

2. Mitä koirasi tekee tällä hetkellä?
Riehuvat keskenään tarhassa.

3. Mitä kaikkea koirasi on syönyt tänään?
Aamuruuan
4. Jos pitäisi valita koira pelkästään värin perusteella, minkä värisen koiran sinä valitsisit?
Kyllä mä riistaan oon nyt kallistumassa. Nämä on vaan yksinkertaisesti huippuja, ihan jos aattelee valokuvausta ja sitä miten väri elävöittää sitä koiraa ja sen ilmettä.

5. Jos koirasi saisi päättää mitä tekisitte huomenna, mitä koirasi päättäisi?
Sukun kanssa varmaan opeteltaisiin jotain ja leikittäisiin. Laku varmaan lähtisi jahtaamaan pupua tai verijälkeä.

6. Kuka on koirasi paras koiraystävä?
Lakulla on ehdottomasti naapurin novascotti Lili. Suku taisi tykätä belggari Varmasta tooosi paljon. Ja kyllähän ne on keskenään kun paita ja peppu ♥

7. Mikä on koirasi suosikkileikki?
Vetoleikit on molempien mieleen.

8. Missä koirasi nukkuu öisin?
Tarhassa.

9. Mikä on ensimmäinen koirallesi ostama tavara?
Sukulle ostin valjaat, Lakun tavaroita en kyllä muista..

10. Mikä on ensimmäinen koirasi oppima käskysana?
Laku oppi istumaan ja Suku seisomaan. Ja tulemaan luokse.

11. Mikä on paras koirastasi oleva pentukuva?
LakuSuku

11. marraskuuta 2012

Veckoslut

Melko Suku-täytteinen viikonloppu mutta Lakuakin on hellitty!
Perjantaina käytiin Lakun kanssa pitkä lenkki metsissä ja poluilla, toinen nautti suunnattomasti että pääsi yksin lenkille ja jolkottelemaan vapaana pitkin maita ja mantuja. Sen jälkeen lähdettiihin agiharkkoihin ja otin Sukun mukaan. Hienosti pentu malttoi olla häkissä odottaa, vähän availi ääntä kun tehtiin Demon kanssa rataa. Suku kävi leikkimässä ja teki muutamaa hyppyä. Hienosti keskitty ja malttoi hengata mun kanssa.
Lauantaina otettiin suunnaksi Helsingin messukeskus. Siellä järjestettiin best-in puppyshow eli pentunäyttely. Suku oli ilmoitettu pikkupentuluokkaan, tuomarina oli Esa Ruotsalainen. Mentiin paikalle jo melko ajoissa ja Sups kerkesi hyvin tottua ympärillä olevaan hälinään ja kehässä kääpiö käyttäytyi oikein mallikkaasti! Pikkupennuissa oli neljä urospentua Sukun lisäksi. Arvostelu oli todella hyvä(ja löytyy postauksen lopussa), mutta häntä ei noussut tuomarin mielestä tarpeeksi. Tuloksena kuitenkin hienosti PEK3!
Tänään aamulla käytiin vielä Kotkan Kivan viikkoharkoissa. Aiheena oli seisominen ja nouto/esineen kantaminen. Seisomista ollaan treenattu ihan pienestä pitäen ja ainahan tuo on ollut innokas kantamaan kaikkea mahdollista. Noudossa oli ongelmana lähinnä kapulan pureskelu ja keston pituus, mutta ollaan nyt aloitettu pohja tällekin liikkeelle. Alkuun kaikki liikkuva piti taas haukkua kentällä ja vetäjää väistettiin luoksepäästävyydessä. Käytiin kuitenkin vielä reenien lopussa moikkailemassa vetäjä eikä ollut mitään suurta ongelmaa verraten tunnin alkuun. Lauantaina tuomari sai rauhassa koskea, mutta tänään oli taas tällainen päivä.



Vielä lauantain arvostelu ja PEK3 oli tulos: Tyypiltään ja mittasuhteiltaan erinomainen urospentu. Hieno pää. Kauttaaltaan erinomainen runko ja raajarakenne. Turhan alas kiinnittynyt häntä. Tasapainoiset ryhdikkäät liikkeet. Touhukas esiintyjä.

Kuvat: Outi Uusitalo, kiitos!

6. marraskuuta 2012

Harrastuskoira

Harrastuskoira,
tuo käsite on pyörinyt mulla mielessä useamman päivän, kun olen nettiä tutkinut ja pohtinut mitä kaikkea sitä Sukun kanssa lähdetään kokeilemaan. Kaikki tai ei mitään periaatteella haluan tehdä Sukulle myös pohjaa harrastuskoiran uraa varten. Agisiivekkeet on ollut jonkin aikaa käytössä ja nyt kuvioihin astui laatikkotreeni, kontakteja ajatellen. Yhden koiran kanssa kisatessa olen alkanut miettiä, onko tässä mitään järkeä kun koira ei periaatteessa osaa kaikkia esteitä suorittaa. Lisäksi kun vertailukohteena on ollut myös alkeiskurssin käynyt Laku, joka suoritti esteitä varmasti kokoajan, juuri sillä tekniikalla millä oltiin opeteltu.

Lakusta en saanut haluamaani, mutta se on kuitenkin opettanut tosi paljon. Koiran mukaan on mentävä, jos se ei pidä jostain niin sitä ei kannata väkisin jankuttaa. Ja koiran kroppakin voi tulla jossain kohtaa vastaan, jolloin on taas mietittävä uudelleen että mitäs nyt tehdään.

Miten kasvattaa pennusta koira, jolla on motivaatiota tehdä kaikkea? Ja miten koiran elimistö ja keho saadaan valmistettua harrastuksiin? Pennulle on helppoa opettaa kaikenlaista, ne oppivat nopeasti ja haluavat olla ihmisen lähellä. Pohjaa moniin harrastuksiin saa helposti kehitettyä jo nuorena ja tuntuukin että huipulla olevat koirat ovat jatkuvasti nuorempia ja nuorempia.

Kuinka paljon aikaa koiran kanssa saadaan kulutettua, kun tähdätään korkealle, kehitetään koiran osaamista ja lihaskuntoa? Paljon. Tuntuu ettei allekirjoittaneella ole arkisin aikaa kuin koirille, eikä me edes käydä ohjatuissa treeneissä tai tehdä mitään kauheita megalenkkejä. Superpitkät rallatuslenkit menee aina viikonlopulle.
Suku on aloittanut siivekkeiden välistä juoksemisen noin kuukausi sitten. Laatikkotreeni otettiin viikolla mukaan ja tokoa ollaan tehty luovutuksesta saakka. Kääpiö osaakin jo sivulletulon lähes kokonaan, vain pieni käsiapu on satunnaisesti tarpeen. Seuraamispaikkaa kakru hakee myös omatoimisesti ja katsekontakti on vahva. Pennusta asti kaiken kantaminen on ollut tosi kivaa, noutokapulan nosti ihan omatoimisesti kuistilta kun olin sen siihen unohtanut.

Ainoa kysymys, mihin en ole varsinaista vastausta saanut, vaikka olen kuinka netistä etsinyt, on kaksi seuraavaa. Miten edetä? Mikä on se päälaji mihin haluan panostaa, missä tehdään nyt eniten töitä? Vastaus olisi helppo, jos Lakun kanssa olisi mennyt kaikki niinkuin oli tarkoitus, agility. Se on mun henkilökohtainen juttu, siinä teen töitä paljon vielä monta vuotta, ihan itseäni ja ohjaamiani koiria varten. Nyt mua tavallaan pelottaa että Sukulle käy samoin ja olen pistänyt kaiken sen harrastusuraan. Suku on kylläkin helpommin motivoitavissa kuin Laku ja agi ei ole ainut suunnitelma sen varalle. Agi on vaan mun laji. On toki monia suomenlapinkoiria, jotka kisaavat makseissa, jopa kolmosissa.

Näiden lisäksi mua toki polttelee näyttelyt ja mahdollisesti pelastus- tai palveluskoiralajit. Kohta on mahdollisuus mennä kaikkiin koulutuksiin ja tapahtumiin, mitkä kiinnostaa, kun on auto ja ajokortti. Se on varmasti ollut Lakun kanssa se ongelma, miksei olla pystytty harrastamaan. Sen kanssa on ollut epävarma uusista paikoista, tilanteista, koska se ei ole tottunut niihin. Suku on käynyt ennen rokotuksia jo vaikka missä, Laku ei käynyt ennen ekaa pentunäyttelyä oikein missään.

Koska mun pohtivissa teksteissä ei ikinä ole päätä eikä häntää ja aiheesta toiseen tulee loikittua miten sattuu, (terveisiä vaan äidinkielen opettajalle) toivon että tästä joku sai jotakin ajatusta kiinni. Omakohtaiset kokemukset ja kommentit on tervetulleita!

2. marraskuuta 2012

If everyone loved and nobody lied

Marraskuun alussa on hyvä tiivistää jo vuosi kasaan, eikun. No joo tavoitteita pitää asettaa ja tähdätä pitkälle, niin just. Viime vuoden tavoitteet näyttivät seuraavilta:

"Vuosi 2012
Lakulle C.I.B ja mejäkokeet tai ainakin jälkiä ja paukkuja
Demon kanssa viralliset, tähdätään vaan hyvään ohjaukseen tuloksilla ei väliä
Junnuissa vika vuosi starttaa, paaaaaljon kisoja ja eri koiria ja ois se osarikin ihan kiva voittaa, mutta realistista ei mulle välttämättä ole ;)
Panostetaan opiskeluun ja kuntoiluun, toivotaan Andille vielä vuosi lisää!"


Ja sitten kootut pohdinnat näistä.
Laku ei saanut viimeistä tarvittavaa cacibia, osallistui tosin yhteen ainoaan näyttelyyn josta olisi sen voinut saada, Seinäjoen KVseen.(arvostelu postauksen loppupuolella). 
Mejäkokeeseen olin jo ilmoittautunut, kokeiltiin paukkuja ja totesin että ei pystytä, kokeen ajaksi olisin tarvinnut myös vanhemmista jommankumman kokoajan mukaani, joka ei ollut oikein mielekäs ajatus heille. Jälkiä tehtiin kesällä varmaan 4-5 kpl (yhdet yhteistreenit Kivan kanssa, loput yksikseen tai kaverin kanssa) ja paukkuja otettiin kesäkuussa muutamia, mutta ei hyvältä vaikuta.
Laku kävi myös silmä-, polvi- ja sydäntarkissa, kaikki kunnossa :)

Demon kanssa startattiin! Tähän mennessä on tullut 10 starttia, viideltä on tulos! Ekat kisat oli maaliskuussa, tuomarina Ritva Herrala. Ekalta radalta HYL ihan jännityksen piikkiin, toiselta radalta sitten 15vp ja 0,33sek yliaikaa. Kohokohtina vois agikisoista mainita vielä Nuorten SMt, saatiin tulos! Sekä viimeisimmät Kotkan kisat 13.10 saatiin molemmilta radoilta tulokset ja toiselta vaan 5vp, ohjaussähläyksen takia. Video vikoista kisoista :)


Junnut on mennyt ihan ohi, mutta hienoja koiria olen saanut viedä, kiitos omistajille! Olen jännittänyt kisoja ihan älyttömästi ja siitä johtuen sählännyt kaikkea pientä mikä vaikuttaa tietenkin kokonaiskuvaan. Erityisen hyvät fiilikset jäi kuitenkin Porvoosta, joka oli nyt siis viimeinen kisa mun uralla. Tsemppiä muille junnuille, mä olen nyt ulkona niistä kuvioista. Andi porskuttaa, koulu sujuu ja lenkkejä käydään. Polvi kiukutteli kesän lopussa mikä on kuntoilua vähän rajoittanut. Ja tosiaan uusi asukki muutti laumaan, vaikkei erityisemmin suunnitelmissa ollut.


Vuosi 2013
Laku 
- cacib
- balt & pohj mva jos vaan mahdollista
- mejän jatkaminen
- rally-tokon aloittaminen

Suku
- kasvua, kehitystä
- näyttelyitä
- eri lajien treenejä (toko, agi, peko...)

Muuta
- Demolle nollia ehkä kakkosiin?
- kirjoitan keväällä biologian ja syksyllä yhteiskuntaopin ainakin C
- Andin kanssa päivä kerrallaan eteenpäin 

(kuvissa Laku n. 6kkn iässä)

 Seinäjoki KV 27.10.12 Barffas Leppilampi VAL ERI2 SA
tuomari Eija Lehtimäki
"Erinomaista tyyppiä hyväluustoinen uros, jolla kaunisilmeinen pää. Hyvä stoppi. Hyvä runko ja häntä. Etukulmaus saisi olla voimakkaampi, muuten hyvät raajat. Erinomainen karhea turkki, ei tänään parhaimmillaan. Hyvät liikkeet sivulta ja takaa. Ystävällinen luonne."