21. syyskuuta 2012

Would you live each moment like your last

Suku vieraili keskiviikkona ensimmäistä kertaa Kotkan Kivan viikkoharkoissa. Alkuun piti pöhistä muille koirille, pienoinen mörköikä menossa. Kuitenkin sain hyvin kontaktiin. Harjoitukset alkavat aina haistelukierroksella, jolla vähän vetoa oli hihnassa, mutta todella vähän verrattuna Lakuun.

Otin Sukun sivulle koska seuraavana oli vuorossa vetäjän tervehtiminen ja mahdollista tokouraa varten tämä olisi jo hyvää treeniä. Suku on kyllä vähemmän ihmisistä pitävä kuin Laku, ei kuitenkaan mitenkään pidättäytyväinen, kaikki vaan jännittää vähän enemmän. Ohjaaja kävi moikkaamassa ja Tsups oli hienosti!

Päivän teemana oli maltti, temppu ja maahanmeno. Näistä viimeisellä aloitettiin. Sukun kanssa ollaan tätä kotona jonkin verran jo treenitty, mutta nyt oli kiva saada häiriötä mukaan vaikkei mitenkään kovin vahva toiminto ole ilman apua. Ohjeeksi tuli kuitenkin ettei saa antaa käskyjä vaan palkataan onnistuineista. Toinen oli pikkuisen innoissaan kaikesta tekemisestä ja allekirjoittaneen käsiä kutittaa edelleen, kun niitä raavittiin tassuilla, jotka olivat uineet punertavassa kosteassa hiekassa.

Jatkettiin maltti/paikallaolo harjoituksilla, tarkoituksena oli kiertää koiran ympäri sen ollessa paikalla. Noh, koirasta pois päin peruuttaminen onnistuu Sukun kanssa mutta ympäri en vielä pääse, eikä sitä kyllä vielä olla harjoiteltu oikein. Hyvin tyyppi kuitenkin pysyi paikallaan vaikka muita koiria oli reippaasti ympärillä.

Maahanmenoa jatkettiin vielä ja käskyksi liitettiin "porkkana". Otettiin myös liikkeestä maahan reiluilla avuilla, ei vaadittu mitään tokosuorituksia keneltäkään. Malttia otettiin myös lisää. Ja viimeiseksi alettiin harjoittelemaan temppua, joka oli jonkun esineen etsiminen. Mulla oli vain lätkä taskussa niin siihen opetin Sukua koskemaan, kun ei ollut mahdollisuutta nostella sitä. Molemmat voisi kyllä opettaa hakemaan avainta joka oli suuntaa antavana vihjeenä meille treenaajille.





Ennen treenejä olin ihan varma ettei ekasta kerrasta tule muuta kuin haukkumista, mutta pöhinä loppui ensimmäisen viiden minuutin jälkeen ja oltiin oikein allekirjoittaneen mukana. Haluan aina verrata Sukua Lakuun ja päinvastoin, Sukun kanssa on vaan tehty niin erilainen pohjatyö Lakuun verrattuna, jolloin se yllättää mut positiivisesti tällaisissakin tilanteissa. Sukun mielestä mamma on The Juttu! Suku myös repi lelua ihan täysillä harjoituksissa, Laku ehkä ottaa lelun suuhun vieraassa paikassa vaikka kotona leikkisikin hyvin. (Ohessa olevat kuvat otettu 17.9.)
 
16vko

2 kommenttia:

  1. Ajattelinkin että siellä Kotkan Kivan treeneissä tämä pentu olisi ollut lapinkoira. Terv. Kati & Pyry porokoira samoista treeneistä

    VastaaPoista
  2. Jep! Lakun kanssa ollaan noissa treeneissä käyty joskus tiiviisti (nykyään ei niinkään) ja Sukunkin piti päästä kokeilemaan. Saa nähdä koska seuraavan kerran päästään.

    VastaaPoista